keskiviikkona, maaliskuuta 15

Kaukana

Hymyjä tietokoneen ruudulla. Olet niin lähellä, mutta niin kaukana. Loputon onni tuntuu olevan aivan nurkan takana, jossain satojen kilometrien päässä. En oikein osaa nukkua ilman sinua. Nytkin kellossa on aivan liian paljon (tai ehkä liian vähän) tunteja. Aamuöihin on vain niin helppo hukkua.

Puhumme rakkaudesta ja tulevaisuudesta. Haaveilemme kuin voisimme itse päättää kaikesta, kunnes jompi kumpi muistaa miten vähän voimmekaan vaikuttaa. Voimme vain antaa kaikkemme ja muistaa rakastaa. Vaikka välillä päivien kuluessa tuntuisi, ettei toista olisi olemassakaan. Kunnes kuulee puhelimen välittämän naurun kevääseen kääntyvän aamupäivän lämmössä. 

Kuinka osaisinkaan koskaan olla onnellinen ilman sinua? 

2 kommenttia:

  1. Tykkäsin sun postauksesta :) Käy kurkkaa myös minun blogini :
    Moi kasinoaiheinen uusi blogini jota kirjoittaa 33 vuotias mies pääkaupunkiseudulta.
    https://kasinokeisarin.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. kommentoit mun blogiin kesällä: "Halusin tulla kertomaan, että mä olen onnellinen. Onnellisempi kuin koskaan. Mä olen rakastunut. Mä olen ollut rakastunut jo kolme vuotta. Ja mä tunnen olevani turvassa. Mä toivoin kaikkea hyvää sulle ❤️ sä olet ansainnut onnen. Sä olet ihmeellinen. Älä unohda sitä."

    Ja jostain syystä mä halusin tulla kertomaan, että mä oon löytänyt tuon saman onnen ja turvallisuudeen - vihdoin. En hänestä, jota rakastin aina vaan jostain paljon paremmasta. Sellaisesta joka osaa ja uskaltaa rakastaa takaisin pelkäämättä <3

    Toivottavasti sulla on vielä kaikki hyvin.

    VastaaPoista