tiistaina, syyskuuta 30

Ei farmariautoa

Meistä kumpikaan ei ollut sitä farmariauto, kultainennoutaja ja kolme lasta -tyyppiä. Se toinen oli. Mä tahdoin öisin tanssia sateessa. Mennä nukkumaan vasta aamulla. Maalata yöllä kellaritasossa tauluja, juoden pahaa viiniä sun kanssa. Sä valvoit usein mun kanssa öitä. Tai, ethän sä ollut mun luona. Mutta sä laitoit mulle aina viestiä. Tiesti, että olisin hereillä.

En ole saanut unta pitkiin aikoihin. Viimeksi yli 5 vuotta sitten. Silloin sä olit mun vierellä. Pitelit mua sun  käsillä. Mä tuijotan mun huoneen puista kattoa. Se on vähän viisto oikealle. Joskus mä nukahdan aamuyöllä. Joskus vasta aamulla. Tai sitten mä havahdun herätyskellon tappavaan ääneen ja tajuan, etten nukkunut viimekään yönä. Kuinka kauan mä voin jatkaa näin?

Mä olen aina rakastanut öitä.